Amandat järjestivät KokoNainen -talk shown huhtikuun lopussa Helsingissä. Lämminhenkinen tapahtuma oli täynnä huippupuhujia – talk show:ssa pureuduttiin illan aikana kaikkiin elämän osa-alueisiin aina perheen perustamisesta ja sijoittamisesta hallitusuraan ja työoikeudellisiin kysymyksiin upean Karita Tykän johdolla.
Amandat ja punaisena hehkuva G18-sali oli valmiina vastaanottamaan KokoNainen -talk shown vieraat 24.4.2019. Tapahtumaa oli valmisteltu jo useita kuukausia ja tunnelma oli vähintäänkin odottava. Aulan täyttyessä vieraista puheensorina ja nauru valtasivat historiallisen tilan. Osallistujat pääsivät ensin nauttimaan Aperidiivan herkullisesta cocktail-tarjoilusta sekä Fine Brands’n kuplivasta ennen virallisen osuuden alkamista.
- Kun lähdimme ideoimaan tapahtumaa, tavoitteena oli järjestää hieman erilainen seminaari, jossa esitelmien sijaan eri aiheista keskusteltaisiin talk show’n tyyliin. Ajatuksena oli luoda rento ja lämminhenkinen tunnelma, projektipäällikkö Hanna Saari kertoo.
Tässä tavoitteessa KokoNainen todella onnistui. Talk show:n juontajana toimineen Karita Tykän toimesta keskustelut olivat hyvin mukaansatempaavia pitäen kuuntelijat tiiviissä otteessaan Skannon upeiden kalusteiden keskellä. Yleisökysymyksiä olisi riittänyt kaikille puhujille yli ajan salliman rajan.
Rohkeutta tarttua tilaisuuksiin
Illan ensimmäisenä puhujavieraana kuultiin lääkäri, enkelisijoittaja ja hallitusammattilainen Leena Niemistöä, joka esitteli itsensä ennen kaikkea äitinä. Vasta tämän jälkeen hän kertoi muista rooleistaan. Vaikka Leenan ura vaikuttaa siltä, että hän on määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti kulkenut kohti uusia tehtäviä, hän itse korosti tapahtumassa sattuman merkitystä.
- Elämässä on paljon kiinni sattumasta. Jokainen askel johtaa aina uusiin asioihin. Minulla on tullut mahdollisuuksia eteen ja olen osannut tarttua tilaisuuksiin, Leena kertoi.
Niemistö avasi myös periaatteistaan kasvusijoittamisessa.
- Minulla on tiettyjä kriteerejä, joiden perusteella valitsen sijoituskohteeni, mutta luotan paljon myös intuitioon. Näen nopeasti, kannattaako keskustelua jatkaa. Päätökseeni vaikuttaa enemmän yrittäjä kuin yritys. Tiimi ratkaisee asian, en lähden yksinyrittäjän matkaan, Niemistö totesi.
Lisäksi hän huomioi trendit päätöksenteossa. Olennaiset trendit ovat sellaisia, joihin itse uskoo ja jotka sopivat omaan arvomaailmaansa.
Sijoittamisesta ja kasvuyrityksistä keskustelu siirtyi luontevasti hallitusuraan. Leena Niemistö istuu useiden merkittävien yritysten hallituksissa. Silti hän kertoo, ettei ole systemaattisesti rakentanut hallitusuraa.
– Kun minulle on tullut eteen tilaisuuksia, olen lähtenyt mukaan niihin, jos asia on ollut itselle kiinnostava. En välttämättä ole osannut kaikkea valmiiksi, mutta olen nopea oppimaan. Lähden sellaisiin asioihin mukaan, joissa itselläni on sekä opittavaa, että annettavaa, Niemistö tiivisti hallituspaikkojaan ja lisäsi vielä, että kaikkein tärkeintä on itsensä johtaminen. – Ellei pysty johtamaan itseään, ei voi johtaa muita.
Mielenkiintoinen keskustelu jatkui Niemistön kanssa myös innostuksesta ja tuesta, päätyen lopulta perheen ja uran yhdistämiseen.
– Tämä on yksi isoimpia kysymyksiä. Miten tasapainotella, kun lapset ovat pieniä? Oma neuvoni on, että hanki niin paljon ulkopuolista apua kuin mahdollista, jotta voit todella olla läsnä lapsille silloin, kun olet kotona, Leena neuvoo.
Turvaa tulevaisuuteen
Seuraavana puhujana lavan valloitti varallisuusvalmentaja ja sijoittaja Terhi Majasalmi. Hänen johdollaan syvennyttiin rahaan.
– Rahaa ei kannata rakastaa, mutta kannattaa miettiä mikä itselle on niin tärkeää, että on valmis tekemään töitä sen eteen. Yleensä ne asiat vaativat hyvää taloudellista tilannetta, Majasalmi aloitti.
Hän listasi kolme neuvoa sijoittamisen aloittamiseen. Ensimmäiseksi on tiedettävä omat talousnumerot. Tällä Majasalmi tarkoitti, että on tunnettava omat tulot, menot ja varat. Toisena hän kehotti asettamaan tavoitteen, mihin suuntaan haluaa mennä. Kolmas vinkki kuului näin; ellei yksin pärjää, kannattaa ottaa kaveri tueksi. Majasalmen mukaan yhteisö ja muut ihmiset ympärillä antavat voimaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän totesi myös, että jos löytää tarpeeksi hyvän syyn sijoittamiselle, oppii sen myötä myös rakastamaan numeroita, vaikkei se olisi lähtökohtaisesti oma intohimo.
Terhi Majasalmen puheessa yhdistyi hienolla tavalla vastuullisuus ja raha. Hänen mielestään, mihin tahansa ei voi sijoittaa, vaikka siitä saisikin tuloja.
– On paljon asioita, joihin rahaa laittamalla ei synny mitään hyvää. Itse näen, että sijoittamalla voi vaikuttaa ja edesauttaa niitä asioita, joihin uskoo.
Majasalmi ei esimerkiksi koskaan sijoittaisi pikavippeihin, vaan on auttanut pitämiensä varallisuusvalmennuksien avulla paljon ihmisiä, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin pikavippien kautta. Sellaista toimintaa hän ei halua tukea sijoituksillaan.
Mitä sitten sijoittaminen vaatii? Majasalmen mukaan uteliaisuus ja rohkeus vievät jo pitkälle. On otettava asioista selvää ja havainnoitava maailmaa. Lisäksi alkuun kannattaa lukea myös pari laadukasta sijoituskirjaa. – Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse lähteä tavoittelemaan taloudellista riippumattomuutta, vaikka siitä otsikoita säännöllisesti kirjoitetaankin. Sen sijaan kaikkien pitäisi mielestäni tavoitella taloudellista turvaa ja tasapainoa. Jokainen meistä voi joutua vaikeaan tilanteeseen itsestä riippumatta. Silloin sijoitusten tuoma turva voi tällöin kantaa pitkälle, Majasalmi totesi.
Terhi on kokeillut elämänsä aikana monia eri sijoitusmuotoja ja lopulta hän löysi asuntosijoittamisen. Hänen neuvonsa oli, että sijoituskohteen pitää olla sellainen, josta ymmärtää jotain. Haastattelun lopussa keskusteltiin vielä sijoittamisen ajoituksesta.
– Sijoittaminen kannattaa aloittaa nyt, vaikka ennusteissa näkyisikin laskua. Täydellistä hetkeä ei välttämättä tule koskaan. Kaikkein tärkeintä on tehdä suunnitelma ja lähteä liikkeelle, Majasalmi summasi.
Omat oikeudet tutuksi
Seuraavassa haastattelussa pureuduttiin työoikeudellisiin kysymyksiin, kun Roschierin juristi Mari Mohsen pääsi vauhtiin. Puheenvuorossa osallistujat saivat paljon hyviä käytännön vinkkejä työsopimusneuvotteluihin kun Mohsen avasi selkeästi eri sopimuksia ja -ehtoja.
- Työsopimusneuvottelu ymmärretään yleensä niin, että neuvotellaan ainoastaan palkasta. Kyseessä on kuitenkin sopimus ja monista asioista on mahdollista neuvotella. Ainakin asioista pitää keskustella. Työnantajan vakiovastaus on, että tämä on meidän vakiopohja. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioista voisi keskustella, Mari Mohsen aloitti ja jatkoi, että ellei asioista sovita erikseen, työnantaja määrää niistä.
Kilpailukiellosta keskustellessa Mohsen totesi, että kilpailukieltoehtoja laitetaan nykyään helposti sopimuksiin, mutta todellisuudessa kilpailukiellosta voi sopia vain erityisen painavista syistä.
- Koskaan ei kannata allekirjoittaa sellaista sopimusta, jossa on jotain, mikä mietityttää. Asioista kannattaa aina ottaa selvää etukäteen, Mohsen neuvoi.
Keskustelun aikana Mohsen ehti avata lisäksi houkuttelukieltoa, salassapitosopimusta sekä johtajasopimusta. Illan päätteeksi yksi asia oli varmasti iskostunut kaikkien mieliin: sopimusehdoista kannattaa aina neuvotella ja mikäli ei itse ymmärrä sopimuksen sisältöä, on parempi kysyä asiantuntijalta apua ennen kuin allekirjoittaa sopimuksen.
Työoikeudellisista kysymyksistä siirryttiin tauolle, jonka aikana osallistujat pääsivät verkostoitumaan ja vaihtamaan ajatuksia kuulluista puheenvuoroista. Aula täyttyikin nopeasti uusista tuttavuuksista, kokemusten vaihtamisesta ja iloisesta tunnelmasta. Tämän jälkeen oli aika siirtyä hiukan pehmeämpiin aiheisiin, kun vuorossa oli Felicitaksen Tiina Hakala-Ala-Pietilä sekä hyvinvointiasioihin keskittynyt Mariela Sarkima.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia
Hedelmällisyyslääkäri Tiina Hakala-Ala-Pietilä avasi puheenvuorollaan ihastuttavan selkosanaisesti naisen hedelmällisyyttä ja siihen vaikuttavia asioita, sekä kertoi kattavasti lapsettomuushoidoista. Hedelmällisyysahdistus on kasvava suuntaus, sillä naiset perustavat perheen yhä vanhempina. Hakala-Ala-Pietilän kokemuksen mukaan hedelmällisyysahdistus tulee helposti kahdelle eri ryhmälle. Niille, jotka ovat yrittäneet lasta pitkään sekä niille, jotka ovat olleet pitkässä suhteessa ja heille tuleekin ero. Hakala-Ala-Pietilä vahvistaa ihmisten miettivän yhä enemmän hedelmällisyyttä nykypäivänä.
– On totta, että hedelmällisyyteen vaikuttaa laskevasti moni asia. Naisen ikä on avainasemassa, sillä hedelmällisyys alkaa laskea jyrkästi jo 30 ikävuoden jälkeen. Kuitenkin jopa 43-vuotiaaksi asti voidaan hoitojen avulla saada hyviä tuloksia. Muita hedelmällisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat genetiikka, sairaudet, ali- ja ylipaino sekä liiallinen liikunta. On kuitenkin asioita, joita jokainen voi tehdä huolehtiakseen omasta hedelmällisyydestään: syödä terveellisesti ja olla normaalipainoinen. Näiden ohella lapsentekoa ei kannata lykätä liian myöhäiseksi, Hakala-Ala-Pietilä sanoi.
Hedelmällisyyslääkäri on puheenvuorossaan kannustava ja kehottaa ottamaan asioista aina selvää, jos joku asia on mielen päällä.
- Jo ennen kuin lastenhankinta on ajankohtaista, voi asioista ottaa selvää. Me Felicitaksessa tarjoamme mahdollisuutta kartoittaa oman hedelmällisyyden yleistilanne. Tieto voi helpottaa hedelmällisyysahdistusta ja auttaa suunnittelemaan lastenhankintaa. Tutkimme aina jokaisen meille tulevan henkilön kunnolla, keskustelemme ja räätälöimme tarvittavat hoidot yksilöllisesti, Tiina Hakala-Ala-Pietilä päättää.
Viimeisenä lavalle asteli monipuolinen kauneuden ja hyvinvoinnin lähettiläs, kauneusasianainen Mariela Sarkima. Hän avasi puheenvuorossaan omien kokemusten kautta, kuinka tärkeää itsensä kuuntelu ja pysähtyminen on silloinkin, kun ura on nousukiidossa ja elämä ruuhkavuosien sanelemaa.
- Oma keinoni aikanaan oli lisätä töiden määrää aina silloin, kun tuli vaikeaa. Vaikka elämäni näytti ulospäin hyvältä esimerkiksi Instagramissa, totuus oli aivan toisenlainen. Lopulta minun oli pysähdyttävä ja kuunneltava itseäni. Siitä alkoi sitten oma kasvuprosessi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, Sarkima kuvaili omaa havahtumistaan.
Hän ei kuitenkaan tarkoita, että kuuntelemisesta huolimatta kaikki menisi aina täydellisesti.
- Se on elämää, että välillä ollaan tasapainossa ja välillä ei, Sarkima totesi.
Yksi Sarkiman neuvoista kaikille oli hengittäminen ilman suorituspaineita.
– Kun hengittää ja kuuntelee itseään, voi kuulla ihania asioita. Ei sieltä välttämättä kuulu mitään ikävää, Sarkima kertoi.
Kun ilta alkoi hämärtyä, oli KokoNainen -talk show’nkin aika päättyä. Karita Tykkä tiivisti loppuun vielä illan annin ja projektipäällikkö Hanna Saari nousi kertaalleen lavalle kiitossanojen kera. Tiivis ja lämmin tunnelma oli käsin kosketeltavissa. Kaikki puheenvuorot täydensivät toinen toisiaan ja Tykän sanoja lainaten: yhdessä me naiset todella olemme paljon enemmän kuin osiemme summa.
Lämmin kiitos kaikille mukana olleille vierailemme ja puhujillemme sekä tietenkin kumppaneillemme.
